Piniartut aalisartut suliunnaarneq ajorput

Karl Timas Kajussen Saqqarlerni niuernikkut pissutsit ilungersunarnerat pissutigalugu 1961-imi inuerunnikuusumi inunngornikuuvoq peroriartorlunilu – tamanna ima isumaqarluni nunaqarfik aningaasaqarnermi piusinnaanngitsoq. Maannakkut meeraaffiginikuusaminut qaninnerpaamiittumi Sarfannguani najugaqarpoq.

Eqqaamalluarpaa meeraagallarami angajoqqaani aalisartutut piniartutullu inooriaasillit angallammik atornikumik pisinikuusut. Motoorilimmik imaatigut angallatissaqaleramik suna tamarmi tassanngaannaq qanillisutut immat Sarfanngualiarnissaq ajornaanneerarsuanngorpoq, tassanilu pisatik tunisarpaat inuuniutissaminnillu pisiniartarlutik.

Kangerlussuup kujataatungaanit nunaqarfinniit Sarfannguanut piisaarutinik pisinniat soorlu kaffinik, sukkut, tupa aamma patroninik qaannanik saneqquttarnerat nassuiarpaa. Kangerlussuuup kangerluaniit Ikertuup kangerluanut angalaniarlutik nunami kuuit tatsinik atalersitsisut atuarlugit paarlakaallutik Qajaq ipullugulu maqittarpaat. Nioqqutissat Qaannap akunnerani qaannami saattuusumi uaanaveeqqusiullugit iliorartarpaat.

Karl Timas atualeqqaarnini eqqaamanartorujussuutippaa, taassumami takutippaa inuusuttunngorluni apersortinnera tikillugu ataasiaannarluni atuarsimasoq. Inuunermini eqqaamasinnaasuatuanngua tassa piniariarneq aalisariarnerlu. Imaani nunamilu uumasunut assigiinngitsunut piniarnissamut piffissat imminnut malittuinnaapput taamaalilluni Karl Timas ukioq kaajallallugu aatani piniarialeraangat aalisarialeraangallu ilagisarpaa. Qallunaat ingerlariaasaattut iliniakkamut nutaamut ilinniarnani kalaallit ileqqumittut perorsaariaasiannik perorsarneqarpoq.  Soorlu nammineq oqarneratuut: “Imaakkamali ministerinngunngippunga” (Fordi jeg er sådan her, er jeg ikke den, der blev minister) illaatigaluni.

Saqqarliit kaajallallugu qaqqaavoq taamaattumillu nunap timaani piniariassagunik qaqqaq itiveqqaarlugu nunap timaanukartariaqartarput. Aasaanerani Karl Timas aatani aavaqatigigaangamiuk qaqqaq itivillugu aqqutit pingasuusunik toqqagassaqartarnikuupput, qaqqarlu qaanngeraangamikku Tasersuup kujammut sineriaa sinerlugu ingerlasarput qaanngeraangamikkulu avannamut sangusarlutik. Aataava aasakkut piniartilluni Tasersuup avannaatungaani aaserusunnerusarpoq.

Aasaanerani ilaqutariit kammalaatigiillu tuttunik aavarniarlutik ukiussamullu nerisassaminnik piliniarlutik qaammatit marluk nunamiittarput. Tamanna ilaqutariinnut piniarnermik aalisarnermillu inuuniuteqarnikuusunut nalinginnaasuuvoq aammattaaq Karl Timas taamaassimavoq, inuunermini arlaleriarluni piniariartarfimminik allannguisimasuusumut. Aallaarsimaarfissamut angalatilluni piniarneq nuannarineqartarpoq tassami uumasumik pitsaasumik takkuttoqarpat taava piniariarnermiit uternissap tungaanut nillataartillugu qimatulineqarsinnaavoq angerlarnermilu tiguinnarneqarluni.

Karl Timas nuliartaarluni meeqqeriorpoq meeqqallu mikigallarnerini eqalunnik Sarfannguanut tunisinermikkut isertitat pitsaasut atorluarniarlugit Itinnerup kuussuani ukiut sisamat najugaqarnikuupput. Eqalugaarniarfimmiittarput aammalu kuussuup Akulleq kujataatungaani kangerlummi aamma taamatut atilimmik nunaqarpoq. 80-ikkunni tassani najugaqarallaramik eqaluk nioqqutissaanikuuvoq aningaasarsiorluarnartoq tukutuuaqqaminillu pisani Sarfannguanut ingerlattarlugit. Nunap timaani kisimiivittarput pinngortitamiillu inuuniuteqartarlutik, inoqutigiilli ataatsimoortuupput Sarfannguanilu pisiariaqartitaminnik tamanik pisisinnaallutik.

Naggataatigut Sarfannguanut nuupput tassani meeqqat anaanaminnit angerlarsimaffimminni atuartinneqarunnaarlutik atuarfimmi atualertinneqarput. Ernera Ani Kajussen ullumikkut aammattaaq piniartuusup suliffigisap iluani ingerlariaaseq malippaa. `Tammajuitsussarsiniarluni piniarneq` takornarianut pilerinartunngorsimavoq nuannarineqartoq, taamaattumik Ani piniartunik avataaneersunik umimmanniartitsilluni aamma tuttunniartitsilluni ilitsersuisarpoq. Nunami avatangiisit ilisimalluartillugit qulakkeertarpaa tammajuitsussarsiniarlutik piniartut tamatigut uumasumik pisamik kusanartumik angerlaassisarnissaat.

Nunami uumasut saniatigut Karl Timas aammattaaq tukutuuaraq atorlugu aalisarnermik annertuumik misilittagaqarpoq. Ikertuup qinnguani siumut utimullu angalasarallaramik nammineq suleqatimilu nataarnat raajaaqqallu amerlasuut pisarisartakkatik pillugit nuannersunik eqqaamasaqarpoq. Taakku pisariniarlugit qassutit ammut kalittarpaat marallulli ilaanneeriarluni ajornartorsiortitsisarpoq. Tamannali qangaliuvoq ullumikkummi saarullik pingaarnertut pisassaavoq Karl Timas-illu quujasaarutigaa, taamanikkut suleqatinilu pisaqarnikkaasimanermik immaqa imaq raajaarullugulu nataarnaarussimallugu.

Aasaanerani piniariarnerminni Karl Timas ilaqutaalu Tasersuup qinnguani Itinnerup kuuanut tassanngaanniillu Ikertuup kangerlusanut kuuttumi Umiivimmi aallaarsimaartarput. Tuttut neqaannik aasaanerani pisamik nikkulinissamut sumiiffimmi najugalinnut allanut Umiivik neqinik panersiivigissallugu suli nuannarineqartarpoq, ksianni Karl Timas tatsip qinnguata kangiatungaanut nuunnikuuvoq illuaqqiorlunilu, tassani ilaqutaasa atortussat pisariaqartut tamaasa qimassinnaallugit. Tamanna isumaqarpoq illuaqqamiissagaangamik pinerit tamaasa madressinik, qalinik, kissarsuumik allanilluunniit oqimaatsunik nassartariaqanngillat. Ningaava Suulut Olsen aammattaaq piniartuullunilu aalisartuuvoq Sarfannguanilu peroriartornikuulluni, taamaalilluni nuna tamanna aamma ilisimalluarlugu. Piniarnissamut aalisarnissamullu piffissani assigiinngitsuni ilaqutariissuupput imminnut ikioqatigiittut, kinguaariillu tullii pinngortitameeqataasalereernikuupput.

Kinguaariinni pissutsit ilaat ingerlaqqikkaluartut ilaatigut allanik allanngortoqartarpoq. Karl Timas umimmannik Kangerlussuarmukaassisoqarmat nunamullu inaaliisoqarmat eqqaamasinnaavaa. Umimmannik piniarnissamut piffissaq siulleq naalakkersuisut aallartinniariaraat Karl Timas qimussimik aallartorpassuit ilaginikuuaat, tassani umimmaap neqaanik amianillu angerlaassissamaarlutik. Taamanikkut umimmanniarnissap ilinniarnissaa ajornaquteqarsimanngilaq nunamilu uumasut ingerlalluarmata piniartut naammattunik suliassaqarput. Kinguaariit inuusuttut ullumikkut suli piniagaraat kisianni Karl Timas uumasunik taamak angitigisunik piniarlugillu tamaviaarnartunut passussinissaminut utoqqaavallaalersimavoq.

Inuunerani nunami allanngornikuusoq alla tassaavoq Sisimiut Kangerlussuullu akornanni ATV-nut aqqusineq pilersinneqarnikuusoq. Tamatuma kingorna namminermut ilaqutaanullu aqquserngup aqqutigisaani avannaatungaani pinnani Tasersuup kujammut sammiviani tuttunik aavartarnissaq orniginerulernikuuvaat. Uumasoqatigiiaani annertuumik allanngortoqanngikkaluartoq maannakkut aqquserngup qanittuani piniarlutik najukkami sunngiffimminni pinialuttartut amerlinikuupput. Nakkutiginninnermini maluginiarpaa inuit Tasersuarmiit Kangerlussuarmukarlutik uterlutilluunniit aqqusineq atorluartaraat.

Aammattaaq Karl Timas-imut piniarnermini Aasivissuartigoortarnera nalinginnaasuunikuuvoq, taassuma pitsaasumik inissisimanera aammalu piniariaqatigiinnik allanik inooqateqarnissamut pitsaasunik periarfissaqarnera pissutigalugu. Illukorpassuilli kulturikkut eriagisatut kingornussassanngortinneqarnikuummata inoqannginnersaq uiarterlugu nammineq pisuttarpoq aammalu nunarsuarmi kingornussassaqarfimmik Aasivissuit – Nipisanik toqqaanissamut sumiiffiit taakku peqqutaaqataanikuusut ilisimallugu.

Karl Timas maannakkut utoqqaavoq piniartuullunilu aalisartuunikuusoq sulianili annikilliliinnarnikuuvai utoqqalinersiaqarnissani eqqarsaatigalugu. Inuunini tamaat aallutani, piniartuullunilu aalisartuunini unitsissinnaarpasinngilaa. Pingasoriarluni uummalliornikuuvoq taamaalilluni uummammigut suliaritinnikuulluni. Ilaqutaasa oqaluuttuaraluarpaat suliunnaaqqullugu namminerli isumaqarpoq sulineq inuunerup ilagiinnaraa, tassami suliassani suliarinissaraluanut paarlaallugu ingiinnaraangami susassaaleqilertarpoq susaqarusullunilu suliarujoorsinnaalluni. Maannakkut ullaakkut unnukkullu iisartakkanik iisisarpoq, sila ajortinnagu aalisariartarluni, ilaquttani ikiortarlugit, pisariaqartitsineranni angallattarlugit, aasaanerani piniariarnerit nuannaarutigalugit aamma qangaaniilli ikinngutituarilikkani peqatigalugu qanga pisimasut eqqaamasarpaat.