Oqaluttuat pingaarutillit naatsut

Inoqarfik Sarfannguit qeqertap isuani inissisimavoq, taannalu nunamut ataqqatorpoq ullumikkullu (2023) 101-inik inoqarluni. Amerlup Kangerlua avannaatungaaniippoq Ikertuullu Kangerlua kujataatungaaniilluni. Soqutiginaateqartoq tassaavoq inoqarfiup avannaatungaaniittoq qaqqami sivingasumiimmat, tamatumalu ATV, UTV imaluunniit qamuteralaat atorneqarnissaat piviusorsiortunngortippaa, ujaraaqqani angalaneq eqqarsaatigalugu.

Sarfannguup qeqertaaniittoq sivinganeq alanngortaq toqqarneqarpoq pissutigalugu, aalisartut aallaaniallu tassani najugaqarmata. Uumasut aalisakkallu piniarneqartartut pisarineqarsimasut piareersarneqarsimasullu seqinermiitinneqarsinnaanngillat, taamaattumik sumiiffimi seqernup angujuminaatsitaani angerlarsimaffimmik pilersitsinissaq pitsaasuuvoq. Naak nunami inuiaqatigiit inississimagaanni assartuineq oqinnerutissimassagaluarpaa, kisianni nikkut aamma aalisakkat kiisalu aalisakkat nillataartinnissaat innuttaasunut pingaaruteqarnerusimavoq.

Sarfannguit 1843-mi tunngavilerneqarnerannit pingaarnertut inuuniuteqarneq tassaajuaannarsimavoq aalisarneq, aalisarnermilu atortut oqaluttuarisaanermut kiisalu itsakunik assaanerit uppernarsarpaat, aalisakkat tassagooq tassaajuaannarsimapput inuussutissaq pingaarutilik. Kalaallit Nunaanni aalisarneq 30-kkunili maskiinanik ingerlateqalersimavoq, suliffissuaqalernerullu aalisarneq Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiutinit tamanit pissarsiaqarnarnerulersillugu aalajaannersarilersissimavaa.

Suulut Olsenimut, Sarfannguani peroriartortutut, aalisarneq aallaaniarnerlu ulluinnarisimavaa, taakkulu pinngitsoorsinnaanngilai. Aalisartutut/aallaaniartutut allunaasamik, pullatinik aamma umiatsiamit, aalisariummit imaluunniit sikumit aalisarneq/aallaaniarneq pikkoriffigisussaavaa. Taakkua saniatigut tuttunniarnissaminut, umimmanniarnissaminut, puisinniarnissaminut mikisunillu arfanniarnissaminut aallaammik atuisinnaasariaqarpoq. Piginnaasat taakkua atorlugit ukioq kaajallallugu aallaaniarsinnaavoq ilaquttanilu nerisassanik pisiassanik pilersorsinnaallugit.

Kalaallit Nunaata Radioata Aasivissuit – Nipisat aamma filmiliortartoq Aannguaq Reimer-Johansen peqatigalugit Sarfannguit pillugu tv-kkut aallakaatisassiaq pingasunik immikkoortulik suliarisimavaat.

Assiliisoq: Jens Fog Jensen

Nunaqarfik Saqqarliit avinngarusimasoq Ikertuup Kangerluata ilorpiaani 1859 tunngavilerneqarpoq inissisimalluarninilu pissutigalugu aalisartunut nunaqarfinngorpoq iluatsilluartorujussuaq, kisianni 1961-imi qimanneqarpoq, Sisimiunut nussorneq pissutigalugu imminut napatissinnaajunnaarnini.

Piffissap tamatuma nalaani nunaqarfik tunngavilerneqarmat suliffissuaqarnermik aalisarnermik periarfissat Kalaallit Nunaata imartaaniittut paasineqarput. Aallaaniartartut kalaallit qallunaanit nunasisunit angallatiseqqullugillu umiatsiaararseqquneqarput, kiisalu aalisakkat pisatik panertinnerisigut imaluunniit tarajorternerisigut suliareqqaaqquneqarput Danmarkimullu tunillugit, Danmarkimilu aalisagaq taanna mamartorsuaq nuannaarutigineqassaqaaq.

Saqqarliit matuneqarami ilaqutariit amerlanersaat suliffissaqarnertik pisariaqartikkamikku nunaqarfinnut illoqarfinnullu nussorput, kisiannili nuna ilisimalluagartik qimakkumanagu. Ullumikkut nunaqarfippassuit allat qimanneqarsimasut assigalugit, Saqqarliit siusinnerusukkut innuttaasimasut kinguaavinnit tikinneqartarpoq, tamatumani aalisarnerup/aallaaniarnerup eqqaamaneqarnissaa nanginneqarnissaalu siunertaasarpoq, tassani siuaasaat nunamik inuussuteqartarput.

Assiliisoq: Paninnguaq Boassen

Nipisat qeqertaq ukiut 4500 missaa sioqqullugu nunasisunik inunnik annertuumik oqaluttuassartaqarpoq, 1500-kkunni Thule-kulturi inui, 1600-kkunni nunasisut ullumikkullu najugaqavissut nunami imaanilu nerisassatigut isumalluutitigullu pissaqarluarfiusumi nunamut suli kajungerinnittut.

Qeqertami inoqanngitsumi inuit sooq nunasisimaneranik aammalu annilaarnartumik pisoqarfingortumi qeqertap oqaluttuarisaanera oqaluttuallu pillugit atuakkanik issusuunik atuakkiortoqarsinnaavoq. Maannakkut qeqertamik uummaarissumik kultureqarpoq, taamaattorli siusinnerusutuulli sumiiffimmi ataavartumik najugaqartoqarani. Ukiuunerani ukiinissamut inissisimalluarpoq, aammali aasaanerani. Qeqertap kujataatungaani ikkattortaa arfanniarnissamut piukkunnaateqarluartuuvoq. Nunakkut angalanissamut nunavimmut qanimut attaveqarpoq. Immap nalaaniippoq aammali kangerluit assigiinngitsut marluusut akornanni inissisimalluni, taamaalillunilu qanittumi aalisakkanik assigiinngitsorpassuarnik pisaqarnissamut periarfissaqarluarluni.

Ukiuni qulikkaani kingullerni Nipisat mamarluinnartunik isseqarluartunillu paarnaqarnera najugaqavissunut ilisimaneqalersimavoq. Qeqertat eqqaaniittut qimerlooraanni illuaqqat ilaqutariinnit aasarsiorfittut atorneqartartut arlallit takuneqarsinnaapput, tassani piniarnerminni, inuussutissanik nassaarniarnerminni nunamilu aliannaarsaarnerminni najugaqartarlutik.

Assiliisoq: Dorthea Reimer-Johansen