Outstanding Universal Value
Kulturikkut ineriartorneq pillugu uppernarsaaneq immikkuullarilluinnartoq
Nunami avatangiisit itsarnisarsiuut sinnikuinik tupinnartunik ilallit, piffissamik sumiiffimmillu inassutigineqartumi tamarmiittut sumiiffimmik ileqquliullugu atuisarnermik oqaluttuarput, immap sikuuneq ajortup sermersuullu akornanni. Nuna, aallaarsimaarfiit aamma itsarniorsiortut sinnikui nalitoorujussuupput, inuit ukiuni tusindilinni Aasivissuit – Nipisaniinnikuummata nukiillu tassaniittut atorneqarsinnaasut atortarsimallugit inooriaasertillu ukiup kaajallakkiartuaarneranut tulluarsartarsimallugu.
Najukkami attasisinnaasusilimmik nunaminertamik atuisarnermik ileqqutoqaq sivisooq nunaminertami najukkami attanneqarsinnaasumik atuisarnerup sivisuup nunami tassani taassumalu kulturiani allanut naleqqiullugu ajornannginnerusumik takuneqarsinnaavoq. Geografiskimik silallu pisussusaanik atugassarititat pissutigalugit allanngorneq ajorpoq ilutigitillugulu ‘inuuneq pitsaasumik’ periarfissat arlallit periarfissaatillugit.
Aasivissuit – Nipisat uppernarsaateqarluartunik Nipisani siusissukkut inuit najugaqarfigisaannik piffeqarput aammalu sumiiffik tamakkerlugu hundredit arlerlugit illukoqarluni. Najugaq Sarfannguit aalisarfissuullunilu piniartoqarfiup 1843-mi tunngavilerneqartoq, taassumalu imaq aamma nunalerineq ileqqutoqqanik attanneqarsinnaasuni aallaaniarnernik siusissukkut inuit inuuffigisimasaannit ukiut 4500-it matuma siornaneersunik atassusiisuuvoq.
Nunarsuarmi kingornussassaq taanna nunaavoq ataavartoq tigussaasunik pingaarutilinnik uppernarsaateqartoq, taassumalu uppernarsarpai illutoqqat ileqqutoqqat naapertorlugit sananeqarsimasut kiisalu Kalaallit Nunaata Kitaani ukiuni tusindilinnik inuunermik uppernarsaateqartoq.
Qalipaasoq: Nuka Godtfredsen
Ileqqutoqqat kulturimik oqaluttuartut
Inuit avatangiisinik sunniivigeqatigiinnerat
Illut assigiinngitsut sinnikui Aasivissuit – Nipisaniipput, taakkualu qangamut eqqaassutissat sumiiffimmi pilersinneqarfigisimasaminniinnertik pissutigalugu piniartut Issittumik avatangiiseqarlutik akiuussinnaanerannut uppernarsaatigissallugit pitsaanerpaapput.
Illukut taakku saniatigut aamma ilivitoqaqarpoq piniarnermullu atortoqarluni, taakkulu eqqaassutissatut immikkoortiterneqarsimallutik. Avatangiisini pinngortinneqarsimaffimminniipput, tamatumalu ukiup qanoq ilinera naapertorlugu angalasarnitoqqanik uppernarsaasuupput, tamannalu ukiut 4500-it matuma siorna inuit siulliit takkunnerannut uppernarsaataavoq.
The lifestyle of seasonal housing is motivated by the animal migrations and climate. On the outer coast by the sea there were winter settlements where people focused on hunting seals, by spring they situated themselves in the fjords to fish for chapelin and char, and during the warm summer their camps were situated to intercept migrating caribou in the interior land.
Along the ancient trail still used today are summer camps with dwelling ruins, inussuit (way-marker cairns), graves and caches conveying the story of abundance in the landscape. The route from the winter settlements to the summer camps can be followed as an old well-trodden trail running eastwards from the head of Maligiaq Fjord, which is a smaller fjord that leads to the coast and close to Nipisat.
The largest communal hunting system for caribou known from Greenland is situated in the interior, and is together with the exceptionally large number of ruin sites expressing the outstanding universal value of the Inuit hunting ground between sea and ice.
Qalipaasoq: Nuka Godtfredsen
Inuit Siulliit
Ukiut 4500 – 2000 matuma siorna
Inuit siulliit itsarnisarsioornikkut uppernarsarneqartut Kalaallit Nunaanni najugaqarsimasut tassaapput Saqqaq kulturi aamma Dorset kulturi. Tupersuaqarfitoqqat arlallit piffissamit taakkunanngaanneersut arlallit Aasivissuit – Nipisani uppernarsarneqarsimapput, taakkulu atortut, illut aamma eqqakkat aqqutigalugit inuunermik oqaluttuarput. Sinnikut taakkua ilaat piffissami matumani pingaarutilinnik uppernarsarneqarsimapput: Aasivik Aasivissuit aamma qeqertaq sinerissamiittoq Nipisat.
Inuit
Ukiut 800 – 350 matuma siorna
Piffissap najugaqartoqarsimaneranik uppernarsaatitaqanngitsup kingorna Thule kulturikkormiut nunasisut siulliit assigalugit Canadakkoorlutik aamma Beringip Kangerliumarna aqqusaarlugu Thulemut Kalaallit Nunaata Avannaaniittukkut Kalaallit Nunaata Kitaanut Kangianullu siammarterput. Ukiukkut sinerissami illuni issumik qammalinnik aamma amernik qallikkani aamma aasaanerani najugaqarneq inooriaaserivaat, nunami, imaani silaannarmilu uumasut ingerlaartut malittarisaramikkit.
Nunasiaataaneq
Ukiut 350 – 100 matuma siorna
Arfanniat, niuertut aamma ajoqersuiartortitat europameersut tikinnerisa kingorna danskit kunngeqarfiata Kalaallit Nunaat nunasiaatigilerpaa innuttaasullu aallaaniarnermik aalisarnermillu atugartuunngorsarlugit. Thule kulturikkut ilaat sinerissami nunaqarfinni ukioq kaajallallugu najugaqartalerput, kisianni aallaaniarneq, aalisarneq imminullu nerisassanik pilersorneq ingerlatiinnarlugit.
Assiliisoq Mads Pihl
Inuit Nutaaliaanerusumik inooriaasillit
Ullumikkut
Ullumikkut kalaallit nunami najugaqarput siulitillu assigalugit imminnut pilersorniarlutik nunamik aamma inuiaqatiminnik attanneqarsinnaassuseq tunngavigalugu atuillutik. Imaatigut, nunakkut sikukkullu aqqutitoqaq atuarlugu angalasarput, kisianni umiatsianik angallassissutinillu motoorilinnik angallatitik taarsersimavaat, kisiannili nammineq allallu kulturiannik isumassarsiorfeqarlutik atortut mekaniskiusut atorpaat.
Najukkami kajumissuseq
Oqaluttuarisaanermik ilisarititsineq iluatigitillugulu maannakkut kulturerisamik illersuineq
Aasivissuit – Nipisat eqqaani najukkami naalakkersuisut aamma tassaapput najukkami aallaaniartut, nerisassarsiortut aamma aalisartut. Innuttaasut akornanni aallaaniartoqarpoq-aalisartoqarpoq, nunap immallu pisussusaanik inuuniutissatut pinngitsuuisinnaanngitsunik, tamatumalu sumiiffimmi aallaaniarnissaq pingaartunngortippaat, tamatumani angallassissutit motoorillit nutaaliaasut imaanillu angallatit assartuutitut atornissaat pingaartunngortippaat.
Aasivissuit – Nipisat UNESCO-p nunarsuarmi kingornussassatut allattorsimaffianut piniarfittut uumassusilittut ilanngunneratigut, taamaassimavoq aamma ullumi suli taamaappoq, najukkami Kitaata sineriaani najugallit nunap ima inoqassuseqartigilersinnaanera, taamani siuaasaasa tikeraartarnerisut imaqarnerulersillugu.
Illukut aamma eqqaassutissiat nunamiittut illersorneqassapput ingerlanneqarlutillu, tamatumani oqaluttuarisaaneq tassani oqaluttuarineqartoq takussutissiisorlu siunissami alapernaatsunut atuisunullu nangittumik takuneqarsinnaaqqullugu. Sumiiffiit illukortallit ukiut 4500-t angullugit pisoqaassusillit ullumikkut aallaarsimaffissatut suli kissaatigineqarput. Oqaluttuaq imminut uteqqippoq, aammalu kulturit siusinnerusukkut piusut pillugit soorunami immitsinnut ilinniartissaagut.
Explore the map
Kl 
En
Da
